näyttelysuunnittelu

umpimähkä-juliste

Näyttelyjuliste.

Hankasalmen kirjastoon tulevan pienoisnäyttelyn suunnitelma alkaa olla valmis. Vitriinien rajallinen koko yhdistettynä tulevaan sijoituspaikkaan kotiseutuyhdistyksen esinemuseossa aiheuttivat päänvaivaa, mutta luulisin, että onnistuin yhdistämään ne melko hyvin. Värit, fontit ja koristekuvio ovat samat kuin esinemuseoon elokuussa ripustetussa kirkkonäyttelyssä. Esinetekstit on numeroitu siltä varalta, että esineiden sijoittelu tulee olemaan myöhemmin erilainen kuin kirjaston vitriineissä. Kankaita saatetaan joutua leikkaamaan myöhemmin uusiksi, mutta pyrin taittamaan kuvat ja tekstit niin, että ne näyttäisivät mahdollisimman luontevilta myös suorilla seinillä roikkuessaan. Täytyy myöntää, että tehtävä ei ollut helppo.

Kuvat ja tekstit painetaan vitriinin taustalevyn kokoiselle kankaalle, jossa on ylä- ja alareunassa kääntövara tulevia ripustustankoja varten. Kirjastossa kankaat voidaan kiinnittää kangaspäällysteiseen takalevyyn nuppineuloilla, joten tankoja ei tarvita vielä alkuvaiheessa. Ensimmäinen vitriini vasemmalta on otsikoitu Tulen käsitteleminen. Sen pohjalle suunnittelen laittavani hiiliä ja/tai sepän työkaluja. Alasimen ja vasaran saaminen näyttelyyn ei valitettavasti onnistunut, joten tulen käsittelyyn liittyvä vitriini saa pärjätä ilman niitä. Jotkin pihdit tai muutama taottu naula voisi toimia rekvisiittana.

Toisessa vitriinissä vasemmalta on aiheena riihessä tehtävät työt ja niihin liittyvä sanasto. Esineenä on vanha viljamitta, johon sain paikalliselta maanviljelijältä mitantäyden rukiinjyviä. Jyviä voisi ripotella hieman myös lasihyllylle, jonka päälle astia laitetaan.

Kolmannessa vitriinissä vasemmalta on keskellä yksi lasihylly. Vitriinissä on kaksi erillistä teemaa ja kolme esinettä. Ylähyllylle tulee kitupiikki eli pieni metallinen öljylamppu ja vitriinin pohjalle suuremmat ja painavammat esineet: pärepihti ja pieni kirves. Kirveen alle on vielä askarreltava jonkinlainen alusta, joka pitää sen hieman kohollaan. Kangasvarastossani olisi sopivan väristä kangasta, mutta siinä on suuri osuus villaa ja olen vielä kahden vaiheilla tulenko käyttämään sitä, koska yleensä museonäyttelyissä ei käytetä villaa sen happamuuden vuoksi. Toisaalta esineet tulevat olemaan esillä kirjastossa vain vajaan kuukauden, joten siinä ajassa mitään vahinkoaei ehdi tapahtua ja esineet ovat tähän saakka olleet ulkorakennuksessa, jonka olosuhteet ovat kaikkea muuta kuin optimaaliset, joten villan varominen tuntuu liioittelulta.

Viimeinen, korkea vitriini jaetaan kolmeen osaan kahdella lasihyllyllä. Ylimmälle hyllylle tulevat pellavaharja ja häkilä, keskimmäiselle kuontalo ja kuontalopuut ja alimmalle kaksi pirtaa, nauhapirta ja pellavavyyhti. Vitriinin teemana on pellavan käsittely ja kankaankudonta. Pirrat ovat melko pitkiä esineitä ja alun alkaen oli selvää, että ne on sijoitettava pystyyn korkeaan vitriiniin, sillä ne eivät olisi mahtuneet minnekään muualle. Kotiseutuyhdistyksen kokoelmissa ei ollut sopivaa pellavavyyhteä, joten se on ainoana esineenä lainattu muualta. Sain sen lahjoituksena Jyväskylän Taito-keskuksen materiaalipuodista. Kuontalopuut ja nauhapirta tarvitsevat jonkinlaiset korokkeet, joiden askartelu on vielä edessä. Pellavavyyhti ripustetaan joko pienikokoiseen vyyhdinpuuhun tai sitten sille on hankittava jonkinlainen teline. Tämä ongelma on vielä ratkaistavana ennen ensi viikon ripustusta.

Alla kuva näyttelysuunitelmasta. Myös näyttelyn julisteen ensimmäinen vedos valmistui eilen.

 

Näyttelysuunnitelma

Näyttelysuunnitelma, jossa piirrettynä myös vitriinikalusteen alakaapit ja äänitehyllyt.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Marraskuun alussa Hankasalmen kirjastoon avataan toteuttamani näyttely kotiseutuyhdistyksen esinekokoelmasta. Näyttelyn työnimenä on Umpimähkästä kitupiikkiin ja se kertoo tuttujen sanontojen talonpoikaisista juurista.

Aloitin näyttelyn valmistelun jo elokuun lopussa laatimalla alustavan näyttelykäsikirjoituksen ja tällä viikolla oli vuorossa esineiden valinta ja niiden puhdistus. Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen esinemuseon esineet sijaitsevat vanhassa viljamakasiinissa, jossa ne ovat vuosikymmenten kuluessa saaneet kärsiä sekä kylmää että kosteaa ja peittyä kunnon kerroksella pölyä ja likaa. Tästä syystä puhdistaminen ennen esillepanoa oli aivan välttämätön toimenpide.

Näyttelystä tulee pienehkö. Tilaa on kolme pientä vitriiniä, yksi korkea ja kapea vitriini sekä jonkin verran seinäpintaa. Näyttelyyn valikoitui yhteensä 10 esinettä. Niiden lisäksi näyttely tulee koostumaan myös joistain valokuvista ja selittävistä tekstiosioista. Näyttely on myöhemmin tarkoitus sijoittaa pysyvästi esinemuseoon, joten suunnittelussa on otettava huomioon paitsi kirjaston tarjoamat tilat myös lopullinen sijoituspaikka esinemuseossa. Tämä asettaa luonnollisesti taitolle enemmän haasteita kuin sellainen näyttely, joka on esillä vain yhdessä paikassa. Siirrettävät näyttelyt ovat kuitenkin hyvin yleisiä museoissa nykyään, joten mitään kummallista tässä ei sinänsä ole.

Omituisen blogi seuraa lokakuun ajan näyttelyprojektin etenemistä. Samalla blogitekstini toimivat dokumentaationa marraskuussa alkavia tilasomistuksen näyttötutkinnon opintoja varten. Seuraavaksi projekti jatkuu näyttelyyn tulevien tekstien ja kuvien taitolla. Myös esineiden sijoittelua ja tarvittavia näyttelyrakenteita on ryhdyttävä suunnittelemaan heti ensi viikolla. Tervetuloa seuraamaan projektin etenemistä!

 

 

 

Elokuun aikana valmistui Hankasalmen kotiseutuyhdistyksen ylläpitämän Esinemuseon kirkko-osaston uusittu perusnäyttely. Olin palkattuna työntekijänä taittamassa näyttelyn tekstitauluja, joten kyseessä ei varsinaisesti ollut Omituinen Designin työprojekti. Mutta, koska yksityinen elinkeinonharjoittaja on yhtä kuin yrityksensä, niin voinen esitellä projektia hieman myös täällä OD:n blogissa.

Näyttelyn sisällön tuotti jyväskyläläinen kirkkotaiteen tutkija Marja-Liisa Rajaniemi ja näyttelyn rakensivat Marja-Liisa Rajaniemi ja Keski-Suomen museon amanuenssi Pirjo Sojakka. Minut otettiin projektiin mukaan melko loppuvaiheessa. Näyttelyn suunnittelijoiden toiveena oli selkeä ja helppolukuinen ilme tekstille ja kuville. Museossa käy paljon lapsia ja iäkkäitä ihmisiä, joita ajatellen tekstityyliksi valittiin päätteetön ja yksinkertainen Calibri-kirjasin. Otsikoissa halusin hieman irrotella ja tuoda näyttelyyn historiallista tunnelmaa, joten isoihin otsikoihin valikoitui klassinen, päätteellinen kirjaintyyli. Värit valittiin sointumaan museon hirsiseiniin ja kuva-aiheen idean sain perinteisten talonpoikaiskäsitöiden muotokielestä. Olen lopputulokseen erittäin tyytyväinen!

Tässä muutama kuva valmiista näyttelystä.